NOORA RäTY JA PASI MUSTONEN SAIVAT KILPAILUKIELLOT JääKIEKKOLIITON KURINPITOVALIOKUNNALTA

Raiko Häyrinen

Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunta on antanut neljän kuukauden kilpailukiellon Naisleijonien pitkäaikaiselle maalivahdille Noora Rädylle ja kolmen kuukauden kilpailukiellon maajoukkueen ex-päävalmentaja Pasi Mustoselle.

Pelaajia Mira Jalosuota, Eveliina Mäkistä, Matilda Nilssonia, Saila Saarta ja Minnamari Tuomista kohtaan esitetyt rangaistusvaatimukset hylätään.

Sekä Mustonen että Räty saivat rangaistukset Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen asennetta ja käyttäytymistä koskevien eettisiä määräyksien, erityisesti rehtiyttä ja vastuullisuutta koskevien kohtien rikkomisesta.

Mustosen saamaan rangaistukseen johtivat hänen julkiset kommenttinsa Rädyn urheilijatukirahoista sekä hänen Ilta-Sanomille 4.8.2021 antamansa haastattelu, jossa lehti kirjoitti Mustosen lukeneen Rädyn kieltäytymisestä maajoukkueesta Ilta-Sanomista. Todistelun perusteella Räty ja Mustonen olivat kuitenkin keskustelleet asiasta aiemmin. Toisaalta kurinpitovaliokunta muistutti, että kyse oli Ilta-Sanomien kirjoittamasta ingressistä eikä Mustosen suorasta sitaatista, joten epäselväksi jäi, miten Mustonen oli haastattelussa puhunut.

- Uutisen sanamuodon perusteella jää varteenotettava epäily siitä, ettei Mustonen ole kertonut haastattelussa suoraan paikkansa pitämättömiä tietoja. Mustosen on kuitenkin vähintäänkin katsottava jättäneen mainitsematta tiedossaan olevia seikkoja, joka on ollut omiaan antamaan virheellisen käsityksen maajoukkuevalintoihin liittyvistä keskusteluista, kurinpitovaliokunta arvioi.

Marraskuussa 2021 Mustonen sanoi MTV:lle, että Räty olisi maajoukkueesta kieltäytymällä rikkonut lakia, koska maalivahti sai urheilija-apurahaa.

- Väitteet lainvastaisesta menettelystä ovat olleet kokoonpanon näkemyksen mukaan omiaan aiheuttamaan Rädylle haittaa. Mustosen menettely on ollut näissä olosuhteissa kokoonpanon näkemyksen mukaan vastoin Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kohdassa 2.1 lueteltuja asennetta ja käyttäytymistä koskevia eettisiä määräyksiä, erityisesti rehtiyttä ja vastuullisuutta koskevia alakohtia, kurinpitovaliokunta totesi.

Myös Rädylle rangaistuksen toi kilpailusääntöjen eettisten määräyksien rikkominen. Kurinpitovaliokunta kiinnitti huomiota siihen, ettei Räty puuttunut epäiltyihin epäkohtiin heti, vaan vasta kun hänet oli jätetty pois olympiajoukkueesta. Lautakunta katsoi Rädyn tuoneen asian esiin ennen olympialaisia aiheuttaakseen vahinkoa Mustoselle.

- Asian eteenpäin viemisen motiivina ennen olympialaisia on ollut Rädyn osalta vähintään osittain henkilökohtainen kosto Mustosta kohtaan, valiokunta totesi.

Mustonen kommentoi

Mustonen kommentoi kurinpitovaliokunnan päätöstä tiedotteessa. Hän kuvaa, että prosessissa on vain häviäjiä ja siitä muodostui synkkä osa suomalaisen jääkiekon historiaa.

- Suekin helmikuussa 2023 julkaistu raportti ja SJL:n kurinpidon kuulemiset tammi- ja helmikuussa 2024 osoittavat mielestäni yksiselitteisesti kuuden pelaajan käyttäneen epäasiallisesti tutkinta- ja kurinpitomenettelyä koston ja kiusaamisen välineenä. Useat heidän esittämistään valheellisista syytteistä olivat törkeän loukkaavia. Päävalmentajan sopimusperusteinen työtehtävä valita arvokisajoukkue oli pelaajien mielestä vallan väärinkäyttöä, Mustonen kirjoittaa.

- Olin vuosien ajan muutaman pelaajan kiusaamisen kohde. Täysin perusteeton ja osin julkinen syyttely on jatkunut 29 kuukautta.

Mustonen kommentoi valmentajien asemaa myös yleisemmin.

- Valmentajiin kohdistuvat ajojahdit ovat Suomessa valitettavan yleisiä hitaasti ammattimaistuneissa palloilulajeissa. Ketään valmentajaa ei tulevaisuudessa saa altistaa kokemalleni kohtelulle. Myös vaativalla valmentajalla on oltava oikeus työskennellä ammatissaan tulematta vainotuksi tai kiusatuksi. Valmentaja ei voi olla urheilun lainsuojaton, eikä vaativaa valmennusta huippu-urheilussa saa kriminalisoida. Urheilu ei ole olemassa ainoastaan urheilijoita varten.

Päätöksestä voi valittaa

Mustosen ja Rädyn välienselvittely alkoi sen jälkeen, kun Räty oli jäänyt pois Pekingin olympiajoukkueesta 2022. Ryhmä maajoukkuepelaajia lähetti olympialaisten aikaan Jääkiekkoliitolle kirjeen, jossa pelaajat valittivat Mustosen käytöksestä.

Suomen urheilun eettinen keskus Suek tutki asian Jääkiekkoliiton pyynnöstä. Mustonen teki puolestaan ilmiannon pelaajista.

Suekin tutkinta valmistui 2023 helmikuussa ja sen sisältö vuosi julkisuuteen Keskisuomalaisen kautta.

Kurinpitovaliokunnan tutkinnassa ei löytynyt näyttöä väitteille Mustosen epäasiallisesta valmentamisesta, kuten julkisuudessa esitettyjä epäilyjä pelaajan potkaisemisesta, taklaamisesta kyynärpäällä tai lyömisestä mailalla jalkoväliin.

Valiokunta totesi, että Mustonen on osallistunut harjoituksissa fyysistä kontaktia sisältäneisiin harjoituksiin ja havainnollistanut asioita itse. Näyttöä ei kuitenkaan löytynyt siitä, että Mustonen olisi loukannut ainakaan tahallisesti pelaajien fyysistä koskemattomuutta rangaistavalla tavalla. Valiokunta ei myöskään löytänyt näyttöä siitä, että Mustonen olisi mustamaalannut pelaajia tai kommentoinut heidän yksityisasioitaan epäasiallisella tavalla tai kohdellut pelaajia eriarvoisesti.

Lisäksi valiokunta muistutti, että osa väitetyistä rikkomuksista kuuluu muiden toimivallan piiriin. Esimerkiksi otteluissa toimivalta on erotuomareilla ja osan Mustosen toimien osalta hänen työnantajansa direktio-oikeuteen kuuluvia.

Mustonen pyrki vuonna 2014 alkaneella päävalmentajakaudellaan muuttamaan naisten maajoukkueen toimintaa ammattimaisempaan suuntaan. Kurinpitovaliokunnan päätöksestä ilmenee, että osa pelaajista koki heihin kohdistetun kritiikin liian kovana.

- Esitetyn näytön valossa palautteen antaminen on voinut tapahtua joissain tilanteissa harkitsemattomalla tavalla, mutta Mustosen tai muidenkaan valmentajien ei voida esitetyn näytön perusteella pyrkineen asettamaan pelaajia toistuvasti epäedulliseen valoon, tai kohdelleen heitä muuten epäasiallisesti palautetta annettaessa, kurinpitovaliokunta totesi.

Henkilötodistelun perusteella varsinkin Rädyn ja Mustosen henkilökohtaiset välit ovat olleet huomattavan heikot.

Kurinpitovaliokunta katsoi, että sillä on toimivalta määrätä Mustoselle rangaistus mahdollisista rikkomuksista vain siltä osin, kun epäillyt rikkeet ovat tapahtuneet aikavälillä 15.2.2018-11.3.2022. Rädyn osalta kurinpitovaliokunta katsoi, että sen toimivalta ulottui syksystä 2021 vuoden 2023 huhtikuun loppuun.

Riidan osapuolet joutuvat itse vastaamaan asian käsittelystä aiheutuneista kuluista. Kurinpitovaliokunnan päätöksestä voi valittaa Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnalle, mutta valitusaikaa on vain seitsemän päivää.

Urheiluoikeuden asiantuntija Olli Rauste: Kurinpitovaliokunta näki metsän puilta

Urheiluoikeuden asiantuntija, varatuomari Olli Rauste arvioi STT:lle, että Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnassa ratkaistu Pasi Mustoseen ja Noora Rätyyn henkilöitynyt kiista kertoo, miten urheilun eettisiä sääntöjä käytetään muuhun kuin todellisten epäiltyjen eettisten rikkomusten selvittämiseen. Rauste julkaisi viime vuonna kirjan Kohti eettistä urheilua, jossa hän arvioi, että ilmiantoja epäillystä eettisestä rikkomuksesta on saatettu käyttää myös koston ja kiusaamisen välineenä.

- Tämä on sama sanoma, jota sanoin jo viime vuonna kirjan julkaisun yhteydessä. Kun joukkueessa on pieni joukko tyytymättömiä urheilijoita, urheilun eettiset säännöt on keksitty keinoksi ajaa omia agendoja. Näin saadaan aikaan valtava soppa, ja kun kunnolla tutkitaan, hyvin vähän jää käteen, Rauste sanoo.

- Tämä on ilmiö, johon pitäisi puuttua. Tätä on liian helppoa käyttää väärin. Tämä on melkoista resurssien hukkakäyttöä, sillä on olemassa myös aitoja väärinkäytöstapauksia. Pitäisi miettiä sääntöjä uudelleen, ettei kuka tahansa voi heppoisin perustein nostaa näitä juttuja, Rauste jatkaa.

Rauste on toiminut asiamiehenä useissa urheilun oikeus- ja kurinpitoasioissa.

- Dopingjutut ovat pääosin kadonneet, niitä ei Suomessa ole enää kuin muutama juttu vuodessa. Tilalle ovat tulleet urheilun eettiset rikkomukset. Tästä on tullut tämän ajan ilmiö, Rauste sanoo.

Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnassa työskentely on luottamustoimi, mutta Mustosen ja Rädyn tapauksen työmäärä oli niin suuri, että Jääkiekkoliitto sopi maksavansa valiokunnan jäsenille korvauksen.

- Valiokunta on tehnyt valtavan työn ja tutkinut valtavan määrän erilaisia väitteitä. Päätös on erittäin huolellisesti tehty, on nähty metsä puilta, Rauste sanoo.

Kurinpitovaliokunta määräsi lopulta kilpailukiellot Mustoselle ja Rädylle Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen saman kohdan, asennetta ja käyttäytymistä koskevien eettisten määräyksien rikkomisesta.

- Mustosta syytettiin valtavasta määrästä asioita, mutta lopulta kurinpito antoi hänelle rangaistuksen näistä kahdesta haastattelusta, joissa hän oli puhunut harkitsemattomasti. Rädyn kohdalla kyse oli siitä, että hän yritti kostaa Mustoselle masinoimalla operaation valmentajan vaihtamiseksi, Rauste sanoo.

-----

Korjattu aiempaa uutista kello 17.30: Päätökset on tehnyt jääkiekon kurinpitovaliokunta, ei kurinpitolautakunta, kuten jutun muutamassa kohdassa virheellisesti kirjoitettiin.

2024-04-26T12:15:16Z dg43tfdfdgfd